MIG- ja MAG-hitsauksella voidaan hitsata laaja valikoima metalleja, kuten terästä, ruostumatonta terästä, alumiinia, kuparia ja monia muita ei-rautametalleja. Menetelmän valinta riippuu hitsattavasta materiaalista: MIG sopii parhaiten ei-rautametalleihin ja MAG teräksille. Alla käymme läpi tarkemmin, mitkä materiaalit sopivat kummallekin menetelmälle ja missä tilanteissa jokin muu hitsaustapa voi olla parempi vaihtoehto.
Mitä eroa on MIG- ja MAG-hitsauksen välillä?
MIG- ja MAG-hitsauksen tärkein ero on käytettävässä suojakaasussa. MIG-hitsauksessa (Metal Inert Gas) käytetään inerttistä eli kemiallisesti reagoimatonta kaasua, kuten argonia tai heliumia. MAG-hitsauksessa (Metal Active Gas) suojakaasuna toimii aktiivinen kaasu, kuten hiilidioksidi tai argonin ja CO₂:n seos, joka reagoi sulaan hitsausaltaaseen.
Tämä ero vaikuttaa suoraan siihen, mille materiaaleille kukin menetelmä soveltuu. Inertit kaasut eivät muuta materiaalin kemiallisia ominaisuuksia hitsauksen aikana, mikä tekee MIG:stä ihanteellisen herkemmille metalleille. Aktiiviset kaasut puolestaan parantavat kaaren vakautta ja tunkeutumista teräksissä, minkä vuoksi MAG on teräshitsauksen standardi teollisuudessa. Molemmat menetelmät käyttävät jatkuvaa lanka-elektrodia ja ovat nopeita sekä automatisoitavissa olevia prosesseja.
Mitä metalleja voidaan hitsata MIG-menetelmällä?
MIG-hitsauksella voidaan hitsata alumiinia, kuparia, magnesiumia, nikkeliä, titaania ja muita ei-rautametalleja. Nämä materiaalit reagoivat herkästi aktiivisiin kaasuihin, joten inertti suojakaasu on välttämätön hyvän hitsauslaadun saavuttamiseksi. MIG-menetelmä on erityisen suosittu alumiinin hitsauksessa sen hyvän sulautuvuuden ja puhtaan lopputuloksen ansiosta.
Alumiini on käytännössä yleisin MIG-hitsauksella työstettävä materiaali. Se muodostaa pintaansa oksidikerroksen, joka sulaa eri lämpötilassa kuin itse alumiini, joten hitsausprosessin hallinta on tärkeää. Argonpohjainen suojakaasu hajottaa tämän oksidikerroksen tehokkaasti ja mahdollistaa laadukkaan hitsin syntymisen.
Kupari ja kupariseokset, kuten pronssi ja messinki, ovat myös hyviä MIG-hitsauksen kohteita. Näiden materiaalien korkea lämmönjohtavuus vaatii riittävää esikuumennusta, mutta inertti suojakaasu pitää hitsausympäristön puhtaana ja estää ei-toivotut kemialliset reaktiot.
Mitä materiaaleja voidaan hitsata MAG-menetelmällä?
MAG-hitsauksella voidaan hitsata rakenneterästä, seostettuja teräksiä ja ruostumatonta terästä. Nämä ovat teollisuuden yleisimmät hitsausmateriaalit, ja MAG on niiden käsittelyyn nopea ja kustannustehokas valinta. Ruostumattomalle teräkselle käytetään yleensä argonin ja pienen CO₂- tai happilisäyksen seosta parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Rakenneteräs on MAG-hitsauksen tyypillisin sovelluskohde. Hiilidioksidi tai argon-CO₂-seoskaasu tuottaa vakaan kaaren ja hyvän tunkeutumisen, mikä tekee menetelmästä tehokkaan myös paksummille teräsrakenteille. MAG-hitsaus on teollisuudessa laajalti automatisoitu, ja se sopii erinomaisesti sarjatuotantoon.
Ruostumattoman teräksen hitsauksessa MAG-menetelmä vaatii tarkempaa kaasun valintaa. Liian korkea CO₂-pitoisuus voi heikentää korroosionkestävyyttä, joten yleensä suositaan argonpohjaisia seoskaasuja pienellä aktiivisella lisäyksellä. Oikein toteutettuna MAG tuottaa ruostumattomalle teräkselle siistin ja lujuusominaisuuksiltaan hyvän hitsin.
Mitkä materiaalit eivät sovi MIG- tai MAG-hitsaukseen?
MIG- ja MAG-hitsaus ei sovi hyvin lyijylle, sinkille, tinalle tai muille matalassa lämpötilassa sulaville metalleille. Nämä materiaalit tuottavat hitsauksessa haitallisia höyryjä ja reagoivat epävakaasti kaaren lämmön kanssa. Myös erittäin ohut folio tai pinnoitetut materiaalit voivat olla haasteellisia tai sopimattomia näille menetelmille.
Jotkut erikoisteräkset, kuten karkaistu tai erittäin korkealujuuksinen teräs, vaativat tarkkaa esikuumennusta ja erityistä lisäainetta. Ilman oikeita toimenpiteitä hitsauksessa voi syntyä halkeamia tai muita rakenteellisia heikkouksia. Näissä tapauksissa TIG-hitsaus tai jokin muu erikoismenetelmä voi olla parempi vaihtoehto.
Valuraudan hitsauksessa MIG ja MAG ovat myös rajoittuneita. Valuraudan hauras rakenne altistuu lämpöshokille, ja ilman erityistoimenpiteitä hitsaustulos voi jäädä heikoksi. Valuraudalle suositellaan yleensä erikoiselektrodeja tai lämpökäsittelyä yhdistettynä hitsaukseen.
Miten materiaalin paksuus vaikuttaa MIG/MAG-hitsauksen onnistumiseen?
Materiaalin paksuus vaikuttaa suoraan hitsausparametreihin: ohutlevyt vaativat matalamman virran ja nopeamman etenemisnopeuden, kun taas paksummat materiaalit tarvitsevat enemmän lämpöä ja usein monipalkoisen hitsauksen. MIG/MAG-hitsaus soveltuu hyvin noin 0,8 mm:stä ylöspäin, mutta hyvin ohuilla levyillä ylikuumenemisen riski kasvaa.
Ohutlevyhitsauksessa, joka on yksi VAMM Steelin erikoisosaamisalueista, virran ja nopeuden hallinta on kriittistä. Liika lämpö vääntää ohutlevyn, heikentää ulkonäköä ja voi pilata koko kappaleen. Siksi olemme investoineet myös kuitulaserhitsaukseen, joka tuottaa erittäin pienen lämmöntuoton ja täydellisen lopputuloksen herkimmillekin ohutlevyrakenteille.
Paksummilla materiaaleilla, esimerkiksi yli 10 mm:n teräslevyillä, hitsauksen tunkeutumissyvyys on keskeinen tekijä. Tällöin MAG-hitsaus hiilidioksidipitoisella kaasulla tarjoaa hyvän tunkeutumisen ja tehokkaan sulatuksen. Railogeometrian suunnittelu on myös tärkeää: V- tai U-railot mahdollistavat täydellisen läpisulautumisen myös paksuissa rakenteissa.
Haluatko tietää, mikä hitsausmenetelmä sopii parhaiten omaan projektiisi? Meillä VAMM Steelillä on yli 20 vuoden käytännön kokemus metallien työstöstä ja hitsauksesta, ja autamme mielellämme löytämään juuri sinun tarpeeseesi sopivimman ratkaisun. Ota yhteyttä ja kerro meille projektistasi, niin suunnitellaan yhdessä paras valmistustapa.
Lisätietoja ja yhteydenottolomake löytyvät yhteystietosivultamme.
